En edes muista, milloin olen viimeksi kirjoittanut tänne. Olen väsäillyt silloin joskus uusia blogeja ja kaikkea muuta turhaa paskaa, mutta päätin aloittaa puhtaalta pöydältä ja palata takaisin ihan ensimmäiseen blogiini.
En nyt oikein tiedä, mitä tänne kannattaisi kirjoitella, mutta tehdäänpäs tällainen ihan peruskertaus meitsistä, etten sitten kirjoittele ihan mitä sattuu ilman mitään punaista lankaa; Olen siis juuri 17 vuotta täyttänyt tyttö, ja olen tässä nyt varmaan 3-4 vuotta sekoillut on-and-off niin masennuksen, ahdistuneisuuden kuin syömisongelmien kanssa. Ravasin tuossa 9-luokan ja lukion ekan aikana jonkin verran nuorisopolilla, mutta siitä ei tullut mitään ja lopetin koko sirkuksen joskus vuodenvaihteen jälkeen. Siitä lähtien kaikki on mennyt suht. tasaisesti, mutta nyt loppukevään ja alkukesän aikana notkahduksia on ruvennut tulemaan enemmän, varsinkin tuon kehonkuvan kannalta. En ole kuitenkaan uskaltautunut edes astumaan vaa'alle, mutta päätin, että huomenna alan taas punnita itseäni säännöllisesti (ja kirjoittelemaan niin painonpudotuksestani kuin ihan perus arjestanikin tänne).
En tykkää kutsua itseäni syömishäiriöiseksi, sillä en ole siihen mitään diagnoosia koskaan saanut ja itsensä diagnosointi nyt on vaan ihan pelleilyä. Viiltelin itseäni varsinkin 8- ja 9-luokalla sekä lukion alussa aika urakalla, mutta nyt on sen suhteen mennyt jo paljon paremmin, eikä raajoissa ole muuta kuin suht. vanhoja arpia. Tämän vuoden puolella on tullut toki muutamat repsahdukset, mutta viimeisimmästäkin on jo niin kauan, etten sitä edes muista.
Yksinkertaisuudessaan olen suhteellisen normaali 17-vuotias, joka yrittää selvitä 18 ikävuoteen mahdollisimman äkkiä ja siinä ohessa tavoitella unelmavartaloaan. Tällä on kuitenkin jo aika kiire, sillä tämän kesän lomamatkaan Nizzaan on enää hieman yli kuukausi. Nyt itseä niskasta kiinni, herkut roskiin ja salilaukku olalle. No ei nyt ihan tällä sekunnilla, herätys on huomenna asetettu kuudeksi kun toinen (ja samalla viimeinen) kesätyöviikko starttaa. Neljä päivää, kuusi tuntia per päivä, kyllä tää tästä. Joka päivä on hieman helpompi ja työ sujuu paremmin. Wish me luck ja hyvää yötä!
<3 Daisy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti